Joukkoliikenteeseen perustuva kaavoitus Tulosta


Uusia kaupunginosia voidaan kaavoittaa myös joukkoliikenteen ehdoilla. Viisainta on johtaa joukkoliikenne asuinalueelle sisäsyöttöisesti. Joukkoliikenteen pysäkki on keskus, jonka ympärille suunnitellaan palvelut ja asunnot. Kävelymatka asunnolta pysäkille ei mielellään
saisi ylittää 400 metriä. Autoilu johdetaan alueelle ulkosyöttöisesti: näin minimoidaan autoilusta aiheutuva haitta ja tehdään joukkoliikenteestä mahdollisimman kilpailukykyinen.

Jos uudelta asuinalueelta on suora raitiovaunuyhteys keskustaan ja tärkeimpien palvelujen äärelle,
autoilun ja autojen määrä voidaan puolittaa. Tällöin esimerksi 6000 asukkaan alueella tarvitaan vain 1800 autopaikkaa ja muualla kaupungissa toiset 1800. [6] Näin ollen pysäköintitilojen rakentamiskustannusten, niiden viemän rakennusoikeuden sekä uuden ajoneuvoliikenteen tilantarpeen puolittumisen tuoma säästö autoiluperusteiseen kaavoitukseen (kts. edellinen sivu) verrattuna on 40-80 miljoonaa euroa. [7] Summa vastaa 7-16 kilometriä uutta raitiotietä. [8]

Kaavoittaminen joukkoliikenteen varaan ei tarkoita, ett
ä tulisi luopua omakotitaloista ja rakentaa korkeita kerrostaloja. Kerrostalolähiö ei ole radikaalisti tehokkaampaa maankäyttöä kuin perinteinen kaupunkipientalojen rakentaminen, sillä autoliikenteen vuoksi korkeiden talojen väliin tarvitaan enemmän tilaa. [9] Mikäli kaavoitetaan 800 neliön tonteille 150-200 neliömetrin pientaloja, joissa kussakin asuu keskimäärin 3 ihmistä, 400 metrin säteellä joukkoliikennepysäkistä asuu 1600 ihmistä. [10] Mikäli matkatuotto olisi 0,8 matkaa / asukas / vuorokausi, yhdeltä pysäkiltä tehtäisiin vuorokaudessa 1280 matkaa, josta vuorokauden vilkkaimpana tuntina n. 150. [11]

Jos joukkoliikenne
linjan varrella on esimerkiksi neljä perättäistä pysäkkiä, joista jokaisen vaikutuspiirissä asuu 1500-1600 ihmistä, alueella asuu yhteensä 6000 ihmistä. Tällaisen alueen joukkoliikenne olisi parhaiten hoidettavissa yhdellä raitiovaunulinjalla, joka tarjoaisi suoran yhteyden tärkeimpiin palvelukeskittymiin ja ydinkeskustaan. Näin suurin osa kouluista, kaupoista ja työpaikoista olisi lyhyen kävelymatkan ja vaihdottoman yhteyden päässä kotoa. Siitä huolimatta asuinalueet olisivat viihtyisiä ja luonnonläheisiä. Ihmisillä olisi omat pihat, ja kadut olisivat kävelypainotteisia, sillä niillä ei ole autojen läpikulkua. Alueen laidalta alkaisivat laajemmat puistot tai metsät.
Joukkoliikenteeseen perustuva kaavoitus
Havainnekartta 2. Joukkoliikenne johdetaan asuinalueelle sisäsyöttöisesti.
Pysäkke
jä ympäröivät rauhalliset pihakadut. Autoliikenne johdetaan alueelle ulkosyöttöisesti eli alueen laidoilta.

<edellinen sivu> <seuraava sivu>

Viimeksi päivitetty 10.05.2012 22:48
 

Lisää kommenttisi

Nimesi:
Otsikko:
Kommentti: