Mahdollisuudet Rovaniemellä Tulosta

Uudet asuinalueet raideliikenteen varaan

Rovaniemen läpäisee rautatie, jonka varrella on runsaasti rakentamatonta maata vain 5-15 kilometrin päässä keskustasta. Radan varteen voitaisiin kaavoittaa duoraitiovaunuliikenteeseen tukeutuvia kävelypainotteisia asuinalueita. Pysäkit olisivat suunnittelun keskuksia, ja asunnot sijaitsisivat 400 metrin säteellä pysäkeistä. Palvelut ja koulut sijoitettaisiin aivan pysäkkien ympärille. Kaupungin pieni koko ei ole ongelma, jos alueet suunnitellaan perusteellisesti. Oleellisinta on nimittäin se, paljonko itse joukkoliikennelinjan varressa on asuntoja, työpaikkoja ja palveluita.

Keskustassa duoraitiovaunu kulkisi kaduille rakennettavia kiskoja pitkin. Keskustan itäpuolelta tullessaan duoraitiovaunu erkanisi nykyiseltä radalta Ounaskosken sillan ylitettyään. Rata linjattaisiin virastotalon ja kaupungintalon välistä raitiokävely-kaduksi muutettavalle Rovakadulle, josta se jatkaisi Koskikatua Pohjolankadulle. Pohjolankadulta lähtiessään raitiovaunu ylittäisi sillalla Ratakadun ja Rautatieaseman ja jatkaisi Lampelan suuntaan. Nykyiselle radalle raitiovaunu palaisi Teollisuustien alkuun kauppakeskus Prisman taakse päättyvää vanhaa teollisuusraidetta pitkin.

Edellä kuvailtu linjaus
olisi edullinen kaupunkirakenteen yhteen nivoutumisen kannalta. Erinomaisella paikalla sijaitseva Veitikanlammen ja Pirttilammen välinen alue saataisiin hyötykäyttöön, kun siitä olisi viiden minuutin raitiovaunuyhteys ydinkeskustaan. Alueen tonttien ja kiinteistöjen hinnat nousisivat voimakkaasti kohentaen kaupungin taloutta. Eteläkeskus, rautatieaseman eteläpuolinen alue, tuleva matkakeskus, Ratantaus ja nykyinen keskusta muodostaisivat yhtenäisen keskusta-alueen, johon pääsisi vaihdotta raitiovaunulla kaikista uusista kaupunginosista. Raitiovaunu hoitaisi myös alueen sisäistä syöttöliikennettä; ts. liikkumista Eteläkeskuksen ja ydinkeskustan välisellä osuudella.

Raitiotiehen perustuva uusi laaja asuinalue voitaisiin rakentaa myös Paavalniemen eteläpuolelle ulottuen Marjavaaraan ja Korkiavaaran länsipuolelle, päättyen mahdollisesti Kärrykumpuun. Raitiotie jatkuisi Eteläkeskuksesta Oijustien suuntaisesti omalla väylällään Niemelänkankaan puiston halki. Raitiotie sopii nurmetettuna hyvin puiston läpäiseväksi, sillä se on hiljainen ja saasteeton, toisin kuin autotie. Raitiovaunu ylittäisi Kemijoen Metsäntutkimuslaitoksen takaa. Silta voitaisiin suunnata ainoastaan raide– ja kevyelle liikenteelle, sillä duoraitiotie tarjoaisi autoilua nopeamman yhteyden keskustaan. Eteläkeskuksesta Paavalniemeen ja Korkiavaaraan suuntautuva rata voitaisiin rakentaa kohtauspaikkoja lukuunottamatta yksiraiteiseksi.

Raitiotieverkko sopii hyvin laajennettavaksi vaikka pysäkinväli kerrallaan, joten alkuun päästään lyhyelläkin linjalla.
Perustelluinta olisi valita kaupungin seuraavaksi uudisrakentamisen kohteeksi Nivavaaran-Vaaralan-Tamminiitun suunta, sillä silloin uutta rataa tarvittaisiin aluksi vain keskustaan ja samalla parannettaisiin Saarenkylän, Hiihtostadionin ja Jätkänkynttilän alueen joukkoliikenneyhteyksiä. Asuinalue suunniteltaisiin raideliikenteen ehdoilla ja liikenne käynnistettäisiin alusta alkaen, jolloin joukkoliikenteestä tulisi kilpailukykyisin liikennemuoto. Ensiksi voitaisiin rakentaa lähimpänä keskustaa sijaitsevien pysäkkien tienoot ja jatkaa vähitellen radansuuntaisesti pidemmälle. Myöhemmin raideliikennettä voitaisiin jatkaa suunnissa Jääskeläinen – Anttilanvaara – Tuomijärvi ja Paavalniemi – Marjavaara – Korkiavaara.

<edellinen sivu> <seuraava sivu>

Viimeksi päivitetty 10.05.2012 15:43
 

Lisää kommenttisi

Nimesi:
Otsikko:
Kommentti: