Raideliikenteen käynnistäminen Rovaniemellä Tulosta

 

Jos uudisrakentamiseen kohteeksi valittaisiin Nivavaaran-Vaaralan-Tamminiitun suunta, Kemijärven radalle tulisi rakentaa 1-2 kohtausraidetta ja yhdeksän pysäkkiä, joista kolmeen tarvittaisiin ratapenkereen korkeuden vuoksi portaat ja hissi tai luiska. [14] Radan sähköistämättömyys ei ole este liikenteen aloittamiselle, sillä mm. Saksassa on käytössä sähköistämättömille rataosille soveltuvia hybridiraitiovaunuja.

Puuttuva rataosuus Virastotalolta Koskikadun ja rautatieaseman kautta Eteläkeskukseen on pituudeltaan n. 4 kilometriä. Uusi rataosuus pysäkkeineen sekä rautatieaseman ylittävine siltoineen ja Vaaralan suunnan rata-investoinnit tulisivat yhteensä maksamaan 23-38 M€. [15] Kokonaisuutena investointi raideliikenteeseen olisi siis kymmeniä miljoonia euroja pienempi kuin uusien alueiden puolta pienemmästä autoilusta saatava säästö. [16] Mahdollista olisi myös rakentaa ensimmäisessä vaiheessa rata ainoastaan Rovakadulle, Koskikadulle ja Pohjolankadulle, kustannuksiltaan 4-8 M € [17]. Myöhemmässä vaiheessa toteutettaisiin rautatieaseman ylittävä silta ja radan jatko Eteläkeskukseen sekä aloitettaisiin Pirttilammen-Veitikanlammen tienoon eli Lampelan uudisrakentaminen.

Nivavaaran-Vaaralan-Tamminiitun alueeseen sopii sivun 4 esimerkin kuvaus 4-5 pysäkin ympärille rakentuvasta pientalovaltaisesta alueesta. Lampelan alue puolestaan kannattaisi sijaintinsa puolesta rakentaa raitiovaunupysäkin
ympärille urbaaniksi keskustamaiseksi kerrostaloalueeksi. 400 metrin säteellä pysäkistä olisi 2000 asukasta sekä lukuisia työpaikkoja, yrityksiä ja palveluita. Jos raitiotien vuoksi alueelle tarvitsisi rakentaa 600 parkkipaikkaa vähemmän kuin ilman raitiotietä ja alueelle muuttavat ihmiset omistaisivat 600:n auton sijasta 300 autoa tuhatta asukasta kohden, kaupungin saama hyöty olisi laskettavissa 18-40 miljoonassa eurossa. [18]

Ratahallintokeskuksen radan käyttämisessä on tällä hetkellä se ongelma, että monopoliasemassa olevalle VR–yhtymälle on annettu sopimusperustainen yksinoikeus valtion rataverkon käyttöön. Täten kaupungin oman liikennelaitoksen tai yksityisen yhtiön on tällä erää mahdotonta hoitaa duoraitiotieliikennettä, joka kulkee valtion rataverkolla. Todennäköistä on kuitenkin, että ongelma poistunee lähivuosina, sillä usealla seudulla (mm. Tampere, Turku, Kouvola, Jyväskylä, Tammisaari, Vaasa, Oulu, Pori) on kiinnostusta paikallisesta raideliikenteestä. Täten Rovaniemen kaupungin sisäistä duoraitioliikennettä voisi hoitaa esimerkiksi Rovaniemen kaupungin oma yhtiö tai Rovaniemen joukkoliikenneviranomaisen järjestämän tarjouskilpailun voittanut liikennöitsijä, mikäli alalla on Suomessa useampi toimija.

Paavalniemen
suuntaa kannattaa pitää Rovaniemen ensimmäisenä laajenemissuuntana vain siinä tapauksessa, että raitiovaunuliikennettä ei voida millään muotoa järjestämään valtion rataverkolla. Muussa tapauksessa Paavalniemen takainen uudisrakentaminen kannattaa jättää toteutuvaksi vasta Nivavaaran ja Anttilanvaaran suuntien jälkeen, sillä väyläinvestoinnit olisivat Paavalniemen vaihtoehdossa muita suuntia suuremmat.

<edellinen sivu>
<seuraava sivu>

Viimeksi päivitetty 10.05.2012 22:44
 

Lisää kommenttisi

Nimesi:
Otsikko:
Kommentti: