Rovaniemi menestykseen Tulosta


Vuonna 2012 Rovaniemellä on 60 000 asukasta, josta keskustaajamassa eli kaupunkialueella yli 50 000. Kaavoitettaessa uusia alueita kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Jos tästä hetkestä alkaen uudet kaupunginosat rakennetaan aina raideliikenteen varaan, hyöty kasvaa seuraavina vuosikymmeninä.

Mikäli 2010-luvulla ra
kennetaan Nivavaaran-Vaaralan suuntaan asunnot 6 000:lle ja Lampelan alueelle 2000 uudelle rovaniemeläiselle, 2020-luvulla 8 000 asukkaalle Anttilanvaaran-Tuomijärven suuntaan ja vielä 2030-luvulla 10 000 asukkaalle Marjavaaran-Korkiavaaran suuntaan, 2040 lukuun mennessä Rovaniemen kaupunkitaajamassa on 85 000 asukasta, joista 26 000:lla eli lähes kolmanneksella on suora raitiovaunuyhteys kotipysäkiltään ydinkeskustaan, matkakeskukseen sekä eteläkeskukseen. Yhdyskuntarakenne yhtenäistyy ja ihmisten arki helpottuu. Tämä tietää paitsi joukkoliikenteen menestystä virkeätä ja sykkivää kävelykeskustaa ja viriiliä kaupunkia.

Joukkoliikenne tuo keskustaan autoiluun nähden moninkertaisen ihmismäärän suoraan erikoisliikkeiden, ravintoloiden, kulttuurin ja viihteen syliin. Rovaniemestä tulee elämää kuhiseva lappilaisesta perinteestä ammentava elinvoimainen urbaani keskus. Helposti raitiovaunulla saavutettavissa olevien viihtyisien asuinalueiden rakentaminen kasvattaa ratkaisevasti Rovaniemen vetovoimaa ja ruokkii positiivista oravanpyörää. Ihmiset muuttavat nykymaailmassa sinne, missä laadukkaat palvelut ovat käden ulottuvilla mutta luonto lähellä. Rovaniemellä nämä yhdistyisivät ainutlaatuisella tavalla.

Rakentamalla uudet alueet raideliikenteen varaan ehkäistään samalla autoilun aiheuttamien haittojen kasvu. Mikäli aina jokainen pienikin uusi alue rakennetaan Vennivaaran tapaan autoilupainotteiseksi eriöksi, autojen määrä kasvaa
vaihtoehtojen puutteessa hiljalleen vuosi vuodelta ongelmallisemmaksi. Syntyy jatkuvasti tarpeita uusiin ja uusiin tieinvestointeihin suuremman automäärän mahduttamiseksi katuverkkoon. Louhitaan maanalaisia pysäköintitiloja tai nipistetään puistoista. Melusta, pakokaasuista ja asfaltista tulevat yhä vallitsevammat elementit kaupungissa. Puhumattakaan tilanteesta, jossa autoiluun ei enää ole ihmisillä varaa, mutta menneestä muistona Rovaniemeä hallitsevat valtavat parkkihallit ja mahtipontiset tiet.

Autoilun ongelmien korjaaminen jälkikäteen tulee moninkertaisesti kalliimmaksi kuin muutaman raidekilometrin rakentaminen. 2030-luvulla on ikävää alkaa k
orjailemaan edellisen sukupolven lyhytnäköisyyden seurauksia, jos kaupunkia on koko 2000-luvun alku rakennettu yksityisautoilun ehdoin. Muutos kannattaa käynnistää heti, vuonna 2012. Murtakaamme ensin ennakkoluulot.

Ratikka Durlachissa
Raitiovaunu 30 000 asukkaan Durlachissa
Karlsruhen alueella. Kuva Antero Alku.

<edellinen sivu> <seuraava sivu>

Viimeksi päivitetty 10.05.2012 20:58
 

Lisää kommenttisi

Nimesi:
Otsikko:
Kommentti: