Linjalupainen järjestelmä ei toimi Tulosta

Nykyinen linjalupapohjainen järjestelmä ei toimi - siirtyminen tilaaja-tuottaja -malliin kehittymisen ehto

Joukkoliikenteen toimintaperiaatteet

Joukkoliikenteen palvelutason on oltava riittävän korkea, jotta se on kilpailukykyinen matkustusvaihtoehto yksityisautoilun rinnalla. Palvelutaso käsittää linjaston, eli reitit, vuorovälin ja liikennöimisajan (esim. klo 6-23), lippujen hinnan sekä matkustusmukavuuden ja matka-ajan. Ollakseen kannattavaa korkea palvelutaso tarvitsee riittävän matkustajamäärän, mikä taas voidaan saavuttaa vain nostamalla palvelutasoa.

 

Rovaniemen paikallisliikenne ei palvele

Heikon palvelutason takia joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat Rovaniemellä alhaiset ja laskeneet synkästi 1990-luvun alusta lähtien, mikä todetaan Rovaniemen kaupungin, maalaiskunnan ja Lapin lääninhallituksen vuonna 2004 teettämässä Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittämistä käsittelevässä tutkimuksessa. ¹

 

Kunnan tarjoamat ratkaisut

linkkuTutkimuksessa on oivallettu palvelutason noston olevan keino lisätä käyttäjämääriä. Toimenpiteiksi kesään 2010 mennessä on kirjattu: Vuorotarjontaa täydennetään palvelutasotavoitteisiin pääsemiseksi ensisijaisesti linjalupiin perustuen, mutta tarvittavilta osin kuntien ostamana liikenteenä. Raportti jatkaa vielä: Ilman toimenpiteitä seudun paikallisliikenteen yrittäjillä ei liene toimintaedellytyksiä hoitaa edes nykyistä palvelutasoa vastaavaa liikennettä. Tällöin vuorojen supistuksia todennäköisesti tulisi hiljaisille liikennöintiajoille eli kesään, viikonloppuun ja iltaliikenteeseen. Korvaavaa liikennettä olisi joko järjestettävä ostoliikenteenä tai hyväksyttävä vielä nykyistä alhaisempi palvelutaso.

Selvitys siis perustuu vaihtoehdottomasti nykyiseen järjestelmään, jossa bussiyrittäjät saavat hakea jollekin reitille luvan hoitaa kyseistä linjaa. Luvan saatuaan heillä on täysi oikeus päättää mitä vuoroja ajetaan, mitä ei. Koska lippuriski on liikennöitsijällä, yritykselle on taloudellisinta ajaa vain tuottavimmat vuorot. Halutessaan kaupunki voi ostaa esimerkiksi illan tappiollisia vuoroja, jos se kokee ne tarpeellisiksi.

 

Kaupungin pienuus ei riittävä selitys

Selvityksessä ilmenee selvästi, ettei minkäänlaisia ehdotuksia aidosti toimivan joukkoliikenteen saamiseksi Rovaniemelle esitetä. On merkillistä, että alhainen palvelutaso on ilmeisesti täysin hyväksytty asia: pidetään itsestään selvänä, ettei tiheämmällä palvelutasolla olisi käyttäjiä vain 58 000 asukkaan Rovaniemellä. Selvitys ei kuitenkaan pureudu siihen huomattavaan seikkaan, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus eli joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista on Rovaniemellä vain 2-3 prosentin luokkaa, kun se Tampereella kaupungin sisäisissä työmatkoissa on 17 % ja esimerkiksi Helsingissä keskustaan suuntautuvissa matkoissa 70 %. Kulkutapaosuus ei riipu paikkakunnan koosta, sillä se on korkea myös monissa Rovaniemen kokoluokkaa vastaavissa Keski-Euroopan kaupungeissa. Esimerkiksi 64 000 asukkaan Weimarissa liikkuminen sujuu kätevästi aamuviidestä yöyhteen kaupungin kahdeksalla bussilinjalla.² Tätä taustaa vasten on selvää, että mikäli palvelutasoa nostetaan reittejä järkeistämällä, vuoroväliä lyhentämällä ja lippujen hintoja laskemalla, tavoitteeksi voidaan ottaa käyttäjämäärien kymmenkertaistaminen. Välilliset hyödyt seudun työpaikkojen, palvelujen ja viihtyisyyden osalta ylittäisivät tuolloin investoinnit.

Nykyinen järjestelmä kallis ja tehoton

Nykyisellä linjalupaliikenneperusteisella järjestelmällä tämä tavoite ei toteudu, eikä ole helposti toteutettavissa, koska järjestelmä ohjaa luonnollisesti bussiyrittäjiä tavoittelemaan mahdollisimman suurta voittoa, mitä tavoitetta taas ei tue kertalipun hinnan alentaminen 2 euroon, saati sitten hiljaisen ajan vuorojen lisääminen. Mikäli taas kaupunki kasvattaisi kertalipputukeaan ja ostaisi lisää tappiollisia illan ja viikonlopun vuoroja, se tulisi sille kalliiksi, eikä sekään ratkaisisi vähäisten vuorojen ongelmaa. Bussiyrittäjä veisi voitot ruuhkavuoroilta ja kaupunki maksaisi tappiolliset vuorot.

Linjalupaliikenteen ehkä suurin ongelma on, että kun kaupunki tukee jokaista kerta- tai seutulippua, ja kun samalla tavoitellaan käyttäjämäärien lisäämistä, joukkoliikenne tulee jokaisen uuden matkustajan myötä kaupungille yhä suuremmaksi menoeräksi. Linjalupaliikenteessä subventiotarve siis kasvaa matkustajamäärän kasvaessa.

 

Tilaaja-tuottaja -malli sopii liikenteen järjestämiseen

Nysse

Tilanteenhan pitäisi olla juuri päinvastoin; jokainen uusi matkustaja vähentää tappiollisuutta ja subventiotarve vähenee matkustajamäärän kasvaessa. Näin on tilaaja-tuottaja -mallissa, jossa julkinen valta eli alueellinen liikenneviranomainen määrittää palvelutason ja ostaa liikennöitävät vuorot bussiyrittäjiltä vapaan tarjouskilpailun perusteella. Lipputulot tulevat suoraan kaupungille, millä rahoilla taas tuetaan suoraan joukkoliikennettä, kaupunki ottaa yksin taloudellisen vastuun. Bussiyrittäjillä taas on jo etukäteen tiedossa kuukauden palkka, eikä niillä ole lipputuloriskiä tai tarvetta vähentää vuoroja.

Tilaaja-tuottaja -malli on tällä hetkellä käytössä Suomessa vasta Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Tampereella kaikki keskeiset linjat liikennöivät niin arkisin kuin sunnuntaisinkin iltaan saakka vähintään puolen tunnin välein, vaikka matkustajia on sunnuntaina vähemmän ja liikenne tappiollista. Riittävä palvelutaso myös sunnuntaina on kuitenkin edellytys kokonaispaketin toimivuudelle, sillä se luo kuluttujalle mielikuvan toimivasta järjestelmästä, jossa bussilla pääsee viikonpäivästä riippumatta. Se taas voidaan saavuttaa huomattavasti halvemmalla ja tehokkaammin tilaaja-tuottaja -mallilla kuin Rovaniemellä nykyisin käytössä olevalla järjestelmällä.

 

Muutosta tarvitaan

Muun muassa liikenneministeriön vuonna 2006 teettämän Lappeenrannan seudun paikallisliikennettä käsittelevän tutkimuksen sekä dipl. ins. Lauri Helkkeen toukokuussa 2007 valmistuneen Tampereen joukkoliikennettä käsittelevän diplomityön perusteella voidaan sanoa linjalupapohjaisen järjestelmän tulleen tiensä päähän. Kattava joukkoliikenne ja korkea palvelutaso saadaan parhaiten laaja-alaisella suunnittelulla ja tilaaja-tuottaja -mallia käyttäen. Siihen tulisi Rovaniemelläkin siirtyä, mikäli me kaupunkilaiset haluamme oikeasti toimivan, meitä palvelevan joukkoliikenteen.

 

¹Raportti Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittämisestä (pdf)
²Weimarin paikallisliikenteen aikataulut

Siirry lähdeaineistoa -sivulle

Viimeksi päivitetty 15.04.2008 00:15
 
Kommentit (3)
Esimerkki toimivasta paikallisliikenteestä
3 05.07.2008 21:07
JR
Hienot ja tärkeät sivut, olette tehneet todella kovan työn suunnitellessanne Rovaniemen joukkoliikenteen tulevaisuutta. Olisi upeaa jos visionne toteutuisivat. Kaupungin peinuus ei riittävä selitys -kohtaan haluaisin tuoda toisen, läheisemmän esimerkin toimivasta paikallisliikenteestä: Pohjois-Ruotsin noin 70 000 asukkaan Luulaja. Tsekatkaa sivut www.llt.lulea.se niin näätte.
asiaa kyllä
2 15.04.2008 11:42
Lager Liekki
tuossa aikanaan ko asu syväsenvaarassa, oli ihan pulassa noiden bussien kans. kesällä varsinkaan sieltä ei meinaa ees päästä kaupunkiin..
Kunnallisvaaliehdokkaille tämä olisi hyvä hyvä vaaliteema
1 11.04.2008 18:28
Riikka J
Sivusto käsittelee tärkeää asiaa. Toivottavasti kunnallisvaaliehdokkaatkin osoittavat tukensa joukkoliikenteen muutokselle. Olisi jonain päivänä hienoa markkinoida Rovaniemeä kaupunkina, jossa on toimiva joukkoliikenne.

Lisää kommenttisi

Nimesi:
Otsikko:
Kommentti: